Vastauksia kysymyksiin koulurakentamisesta

Kaupunginhallituksen asettaman koulurakentamisen ohjausryhmän yksi takaraja oli 10.10., johon mennessä piti olla selvitettynä periaatepäätös siitä, mitä tehdään sisäilmaongelmista kärsiville Valkeavuoren ja Hovirinnan kouluille. Tehdäänkö niissä peruskorjaus, vai puretaanko ja rakennetaan kokonaan uutta. Kumpaakin koulua käsiteltiin omana kokonaisuutenaan.

Koska Demareiden esitys päätyi ohjausryhmän enemmistön kannaksi, halusimme vastata muutamiin kysymyksiin, jotka tuo esitys, jonka voit lukea täältä, on ihmisissä herättänyt.

Tämä kirjoitus on julkaistu sellaisenaan myös paikallisessa lehdistössä.

1. Miksi Hovirinta korjataan, eikä rakenneta uutta?

Professori Tuula Putus esitti arvionansa, että 80% Suomen koulukiinteistöistä ja 60-70% kaikista asuintaloista kärsii sisäilmaongelmista. Me emme kansakuntana selviä sellaisesta rakennusinvestoinnista, jollemme ole valmiita peruskorjaamaan niitä rakennuksia, joissa se on mahdollista. Hovirinnan koulu on rakenteeltaan sellainen, että se kaikkien asiantuntijoiden (ml. Putus) mukaan on mahdollista peruskorjata.

Peruskorjauksella tarkoitetaan nyt sellaista tapaa, jossa rakenteet tutkitaan, epäpuhtaudet poistetaan, niiden lähtösyyt ehkäistään ja korjataan parhailla materiaaleilla. Mikään ”paikka paikan päälle ja tiivistetään tuosta” -tapa ei tule kysymykseen, vaan nyt pitää tehdä valvottu, suunnitelmallinen peruskorjaus, jossa lopputulos on aikataulua tärkeämpi. Tämä vaatii avoimuutta, koska luottamus korjausten onnistumiseen on heikko. Siksi esitämmekin, että järjestetään avoimia ovia, jatkuvaa kaupungin virkamiehistön ja ulkopuolisten konsulttien valvontaa jne., jotta korjauksiin käytetyt rahat tekevät niille aiotun työn. Antavat meille tilat, joissa on turvallista ja terveellistä oppia ja työskennellä.

1. Eikö kaikkia lapsia siirretäkään väistötiloihin?

Kyllä siirretään. Kaikki koulun toiminnot pitää väistää peruskorjauksen ajaksi, että huoli terveyden vaarantumisesta loppuu ja rauha koulutyöhön palaa. Toisekseen se takaa, että korjaus voidaan tehdä halutussa laajuudessa, mahdollisimman tehokkaasti, ilman kiirettä.

1. Miksi rakennetaan palloiluhalli, eikä Hovirinnan koulua?

Kysymys on ns. nollasummapeli, jossa yhden voitto on toisen tappio. Politiikassa tätä näkee käytettävän paljon. Kuitenkin, ollakseen relevantti, vertauksessa pitää olla kaksi vaihtoehtoa, jotka toteutuessaan todella sulkevat toisen pois. Esimerkiksi liikennevalot vai kiertoliittymä. Jos toinen tehdään, toista ei. Se on relevanttia, mutta Hovirinnan koulun hankesuunnitelman lähtökohta on riippumaton Valkeavuoren vastaavasta. Olisi edesvastuutontakin käsitellä niitä yhtenä könttinä, koska molemmilla hankkeilla on erityispiirteensä ja -tarpeensa.

Ajatus palloiluhallista lähti siitä, että Valkeavuoren alueella kolme koulua tarvitsee liikuntatiloja. Salittomien ala- ja yläkoulun lisäksi Kaarinan lukiolla on paineita siirtää oma liikuntasalinsa muuhun käyttöön ja tässä olisi tilaisuus. Sen lisäksi erilliselle hallille on mahdollista hakea valtion tukea, jota koulun omaan liikuntasaliin ei saa. Erillinen halli mahdollistaisi myös yksityisen sponsorirahan etsimisen, jota tietenkään koulurakentamisessa ei voida käyttää.

Lopuksi vielä. Meidän demareiden arvoissa raha on aina alisteinen terveydelle ja hyvinvoinnille, eli jos emme uskoisi tämän peruskorjauksen tuovan niitä terveellisiä tiloja, esittäisimme toisin. Emme valitse terveyden ja rahan välillä, vaan molemmat. Jollei se ole mahdollista, valitsemme terveyden.

Timo Virkkula (sd)

Sivistyslautakunnan pj.

Valtuustoryhmän pj.

Niina Alho (sd)

Kaupunginhallituksen jäsen

Koulurakentamisen ohjausryhmän vpj,