Kaarinan SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtajan Niina Alhon tervehdys piirikokousväelle.
Hyvät ystävät ja toverit tervetuloa Kaarina-taloon ja Kaarinaan.
Kaarinan kaupunki ja erityisesti keskusta kehittyy nyt kovaa vauhtia. Väkilukumme kasvaa tasaisesti noin 1% vuosivauhtia, jolloin tarvitaan lisää tontteja, asuntoja ja palveluita. Kaarinassa on tulevina vuosina myös mittavat investointipaineet ja tänne rakennetaan lähivuosina kaksi uutta koulua, tehdään koulujen laajennuksia sekä peruskorjataan useita muita kiinteistöjä.
Nyt kun Varsinais-Suomessa teollisuudella menee lujaa, syntyy alueelle jatkuvasti myös lisää työpaikkoja. Tämä on Kaarinalle merkityksellistä, ei pelkästään sijaintimme vuoksi vaan esimerkiksi siksi että telakkateollisuuden kotimaisten toimitusten arvosta noin 16 % tulee Kaarinalaisista yrityksistä. Tässä imussa on kaarinalaisten mukava olla.
Tänään kokoonnumme täällä uudessa Kaarina-talossa, joka on ollut keskustan kehittymisen liikkeelle paneva voima. Tämän talon rakentaminen on ollut varmasti monien mielestä varsin pitkä prosessi. Uudesta virastosta puhuttiin jo vuosia ennen kuin päätöksiä talon rakentamisesta oli tehty. Vuoden -86 kunnalliskertomuksessa uusi virasto oli visioitu jo lähes samaan paikkaan, johon tämä uusi Kaarina-talo on rakennettu. Varsinainen päätös Kaarina-talon rakentamisesta tehtiin keväällä 2015 ja uusi talo avasi ovensa tämän vuoden alussa. Vanhan kirjaston tiloissa oli sisäilmaongelmia ja koko rakennus oli tullut teknisesti elinkaarensa päähän, joten Kaarina-talon rakentamiselle oli jo pakottava tarve.
Kaarina-talo on paljon enemmän kuin tavallinen virastotalo tai kirjasto. Se on rakennettu kansalaisten kohtaamispaikaksi. Täällä kaikenikäiset ihmiset voivat löytää itselleen mielenkiintoista tekemistä, kirjallisuutta sekä kiinnostavia tapahtumia. Täällä kokoonnutaan demokratian äärelle sekä vietetään erilaisia juhlia. Kaarina-talo on siis aidosti monitoimitalo, joka tarjoaa kuntalaisille kohtaamispaikan. Ennen kaikkea täällä on hyvä ja turvallista työskennellä sekä oleskella.
Kaarinan kirjasto
Kaarina-taloa hallitsee kulttuuri ja kirjasto. Kirjastolla on pitkä historia Kaarinassa, sillä Kaarinan pitäjä sai ensimmäisen kirjastonsa Vuonna 1865. Tuolloin kreivi Armfelt lahjoitti palvelusväkeä varten hankkimansa kirjakokoelman pitäjälle. Lahjoitus käsitti 42 teosta. Samoihin aikoihin Piikkiöön perustettiin kansankirjasto ja toiminta aloitettiin lahjoitusten turvin. Kuitenkin jo 11 vuotta myöhemmin Piikkiön kirjaston todettiin olevan ”vailla sääntöjä ja rappiotilassa”. Tällöin Pastori Carl Gustav Sirén valittiin kirjastonhoitajaksi ja toiminta käynnistettiin uudelleen viinaverorahojen voimalla, joita kunta antoi 233 markkaa ja 95 penniä. Nykyisin Kaarinan kirjaston kokoelma on kooltaan yli 141 000 kappaletta, joista kirjoja on yli 114 000 teosta ja lainoja vuodessa yli puolen miljoonan. Eli pitkä matka on kuljettu pitäjän viinaverorahoista ja 42:sta teoksesta.
Uuden kirjaston ovat löytäneet yhä useammat kaarinalaiset sekä lähikuntalaiset ja täällä vietetään myös enemmän aikaa, kuin aiemmin vanhassa kiinteistössä. Tämä osaltaan kertoo siitä, että sillä todella on merkitystä, millaisia rakennuksia me rakennamme. Toimivien tilojen tulee olla myös viihtyisiä.
Yleensäkin julkiset tilat voidaan myös nähdä osana hyvinvoinnin edistämistä. Kaupunki tarjoaa puitteet kohtaamiselle, jolla voidaan mm. torjua yksinäisyyttä ja osattomuutta. Kirjastoista on tullut suomalaisen yhteiskunnan kulttuurin kulmakivi, joka on kaikille maksuton. Kirjastoa voi käyttää lompakon paksuudesta riippumatta kaikki vauvasta vaariin.
Maksuttomat palvelut ja Trump
Maksuttomat palvelut alkavat olemaan monessa mielessä historiaa ja monet hyvät peruspalvelut ovat joutuneet kuluneiden vuosien aikana juustohöylättäväksi. Henkilökohtaisesti olen varsin sydämistynyt siitä, miten lasten- ja nuorten peruspalveluja on leikattu. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaus oli mielestäni lyhytnäköistä ja kohtuutonta, puhumattakaan ryhmäkokojen kasvattamisesta tai koulutusleikkauksista. Meillä on nyt Kaarinassa hyvä tilanne, koska kykenimme lapsivaikutusarvioinneilla osoittamaan, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus oli käytännössä säästänyt muutamia kymmeniä tuhansia. Samaan aikaan oli tunnistettavissa lapsia, jotka olivat syrjäytymisuhan alla juuri tästä rajauksesta johtuen. Vuoden alusta ei näitä varhaiskasvatuksen rajauksia ole enää ollut Kaarinassa. Se oli meille Kaarinan Sosialidemokraateille erävoitto! Se taklattiin tiedolla lapsivaikutuksista ja säästöistä.
Minusta on kuitenkin käsittämätöntä, että päätöksiä tehdään välillä täysin puutteellisin tiedoin. Meidän luottamushenkilöiden tehtävä on vaatia tietoa päätöksenteon tueksi. Tätä aikaa leimaa myös tutkimustiedon väheksyminen sekä tietynlainen Trumpismi. On helpompaa kieltää tutkimustiedon tulokset esimerkiksi ilmastonmuutoksessa, kun oikeasti kohdata niin monimutkainen ja ehkä jopa vähän pelottavakin ongelma. Onko siis vielä helpompaa olla pyytämättä näitä tutkimuksia? Kaarinassa me Sosialidemokraatit olemme entistä enemmän pyytäneet näitä vaikuttavuusarviointeja päätöksenteon tueksi.
Katse tulevaisuuteen ja vaaleihin
Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja kannatusmittaukset näyttävät hyviltä. Voimme hyvinkin olla tuleva pääministeripuolue, mutta meidän kaikkien on tehtävä kovasti töitä sen eteen, että saamme viestimme kuuluviin ja kaikille näkyväksi. Kuntien päättäjät ovat niitä paikallisia hahmoja, jotka tunnetaan ja joista kuntalaiset ovat kiinnostuneita. Ongelmana on usein se, että paikallistasolla muutamat ihmiset kantavat vastuun erilaisten tapahtumien järjestämisestä, tiedottamisesta ja yhdistystoiminnan edistämisestä. Siksi kannustaisinkin teitä jakamaan vastuuta myös paikallisyhdistystenne uusille jäsenille ja tehkää yhdessä tekemisestä hauskaa, sillä yhdessä tekeminen on avain hyvään vaalitulokseen. Mielestäni yhteistyötä tulee vahvistaa myös paikallisyhdistysten välillä, jotta voimme jakaa hyviä käytäntöjä ja yhdistää voimavarojamme.
Vielä lopuksi haluan heittää Piirihallitukselle haasteen. Voisimmeko me tulevina vuosina vahvistaa ja tukea piirin toimesta paikallistoimintaa siten, että palkkaisimme demarinuoria kesätöihin, tapahtumia järjestämään, viestittämään ja tekemään toiminnastamme näkyvämpää. Vahva paikallistoiminta tukee koko puoluetta. Monet puolueosastot ja kunnallisjärjestöt varmasti toivottaisivat tämänlaisen tuen tervetulleeksi. Ja näin innostamme myös nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan puolueessamme, kun nuoret ovat itse näkyvillä.
Hyvät ystävät ja toverit! Me tulemme voittamaan nämä vaalit, mutta yhdessä ja hyvällä yhteistyöllä!
Ja vielä kerran tervetuloa Kaarinaan ja Kaarina-taloon!