Koulurakentaminen pitää suunnitella hyvin ja käyttäjät huomioiden

Helsingin Sanomissa on julkaistu kirjoituksia liittyen koulujen oppimisympäristöihin (HS 9.11. ja HS 13.11. ) Aihe on ajankohtainen myös Kaarinassa, jossa on meneillään usean koulun uudisrakentaminen tai korjaaminen. Viimeaikaisin trendi koulumaailmassa on ollut avoimien oppimisympäristöjen ja monimuotoisten tilojen rakentaminen sekä itseohjautuvuuden lisääminen opetuksessa. Kuten Minna Inovaara mielipidekirjoituksessaan (HS 13.11.) toteaa, eivät edellä kuvatut suuntaukset välttämättä ole aina oppimista tukevia ja lasten ja nuorten kehitystä edistäviä tekijöitä.

”Useammasta Varsinais-Suomen kunnasta löytyy valitettavan monta käytännön esimerkkiä huonosta suunnittelusta.”

Koulurakentaminen on käynnissä lähes jokaisessa kunnassa ja uusia tiloja suunnitellaan ahkerasti. Suunnittelusta vastaavat usein arkkitehtien lisäksi sivistyspuolen johtajat ja lopulliset päätökset tekevät usein henkilöt, jotka eivät tiloissa itse työskentele. Rehtoreita, opettajia ja muita kouluyhteisössä työskenteleviä, kuten koulusihteereitä, kuraattoreita, ja terveydenhoitajia usein toki ’kuullaan’ koulurakentamisen suunnitteluvaiheessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he aidosti tulevat kuulluiksi. 

Rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvät päätökset tehdään valitettavan usein vain taloudellisin perustein huomioimatta toiminnallisuuteen ja tuloksellisuuteen yhteydessä olevia keskeisiä tekijöitä. Lisäkustannuksia aiheuttavia ratkaisuja karsitaan ja päätöksiä perustellaan moderneilla opetus- ja oppimisratkaisuilla. Aidosti käyttäjät huomioivalla suunnittelulla ja useimmiten muutamalla lisäseinän rakentamisella voitaisiin taata jokaiselle oppijalle sopivat tilat ja näin tukea oppimista ja kehitystä.

Toivoisin, että rakentamispäätöksiä tehtäessä voitaisiin luottaa lasten ja nuorten kanssa oppilaitoksissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiin ja kokemuksiin siitä, mikä kouluyhteisön kannalta on toimivin ratkaisu. Opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja ajan mukana muuttuminen on tarpeen, mutta perustelut päätöksenteolle on oltava ja ne on pohjattava faktaan eikä mielikuviin.

Useammasta Varsinais-Suomen kunnasta löytyy valitettavan monta käytännön esimerkkiä huonosta suunnittelusta. Näissä kohteissa tilat ovat osoittautuneet meluisiksi, näkösuojia ei ole, turvallisuusnäkökulmia ei ole huomioitu ja tavallisista luokkatiloista on huutava pula. Jälkeenpäin tehdyt korjaukset toimimattomiin tiloihin ja huonojen ratkaisujen paikkailu tuovat moninkertaiset kustannukset, jotka olisi voitu välttää huolellisella suunnittelulla, koulun henkilökunta ja oppilaat huomioiden.

Essi Hiltunen

Aineenopettaja, kuntavaaliehdokas

(juttu on julkaistu Kaarina-lehdessä 13.1.2021)