Lapsen oikeus hyvään tulevaisuuteen ja oikeus omiin unelmiinsa

Viime aikoina julkisuudessa on esiintynyt kirjoituksia rikoksilla oireilevista alaikäisistä lapsista. Julkisessa keskustelussa on noussut esille vahvasti koulukiusaaminen, joissa usein ovat syytettyinä olleet lapset. Onneksi aikuiset ovat valveutuneet asiassa ja lähteneet vaatimaan järeämpiä keinoja puuttua alaikäisten rikolliseen toimintaan. Myös eduskunnassa on asiasta käyty keskustelua. Lisäväriä keskusteluun on tuonut se, että osa rikoksiin osallistuneista lapsista ovat karanneet lastensuojelulaitoksista ja osa on maahanmuuttajataustaisia.

Ensisijaisesti kasvatusvastuussa ovat lapsen vanhemmat. Vanhempien tulee ohjata ja neuvoa lasta hänen valmiuksiensa edellyttämällä tavalla, jotta lapsi voi kehittyä parhaansa mukaan. Myös vanhempia pitää tukea heidän kasvatustehtävässään. Perhe on lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö. Perheille tulee turvata oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua, jotta ne pystyvät hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa. Tehtävä kuuluu Suomen perustuslain mukaan julkiselle vallalle, ja siitä vastaavat erityisesti kaikki lapsille ja perheille suunnatut palvelut. Palveluiden avulla pyritään antamaan vanhemmille apua ja tukea lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin, jotta onnistutaan tärkeässä kasvatustehtävässä.

Suomalaisessa kriminaalipolitiikassa on kuitenkin jo kauan aikaa sitten todettu, että rikoksiin osallistuvat lapset eivät ole pahoja, eikä heitä pidä kurittaa. On nähty, että he oireilevat eri syistä ja tarvitsevat apua. Lapsen oikeuksien sopimuksessa sitoudutaan takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito riippumatta lapsen ominaisuuksista tai taustasta. Jos lapsi oireilee päihteidenkäytöllä, rikoksilla tai väkivallalla, hän ei voi hyvin.

Sopimus turvaa lapselle oikeuden tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Oikeuteen voidaan puuttua vain erityistapauksissa, mikäli lapsen etu sitä edellyttää. Suomessa on lasten huostaanotot ja sijoitusten määrät nousseet aiempiin vuosiin verrattuna. Perheiden ja lasten mahdollisuus saada oikea-aikaista ja riittävää tukea ja apua on tehostettava, mikäli tavoitteena on lasten sijoitusten vähentyminen.

Aikuisten, ensisijaisesti lasten vanhempien on yhteiskunnan tuella tarjottava lapselle riittävät mahdollisuudet unelmiin ja tulevaisuuteen. Jos lapsi on otettu huostaan, sijaishuollon tarkoituksena on parantaa lapsen tilannetta ja antaa mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Yhdenkään lapsen unelmana ja tulevaisuuden suunnitelmana ei ole mielenterveys- tai päihdeongelma tai rikollinen elämäntapa. Lapsen päihteiden käyttö tai rikosten tekeminen osoittaa aikuisten ja yhteiskunnan epäonnistumista kasvatus- ja suojelutehtävässä. Millä oikeudella aikuiset osoittelevat syyttävällä sormella päihteillä ja rikoksilla oireileviin lapsiin, jos olemme yhteiskuntana epäonnistuneet turvaamaan lapselle riittävät kehittymisen edellytykset ja mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen? Aikuisten – erityisesti julkisen vallan – tehtävänä on auttaa, eikä syyttää ja rangaista lasta. Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tuen ja avun tarve on tunnistettava riittävän ajoissa, jotta lapsi ja perhe saavat tukea ja apua ennen kuin on liian myöhäistä. Jokaisella lapsella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus kasvaa ja kehittyä kohti aikuisuutta!

MIra Lönnqvist, Kaupunginvaltuutettu, Vapaa-ajan lautakunnan vpj. Terveydenhoitaja YAMK

Kirjoittaja on Kaarinan SDP:n kuntavaaliehdokas.